Minä tein sen!! Siis toteutin soveltuvin osin Heli Laaksosen Joulupatjan! :) En tosin raahannut olohuoneeseen petistä patjaa, koska 120-senttisen patjan raahaaminen olisi ollut aivan liian työlästä... eikä patja olisi kovin onnistuneesti edes mahtunut olohuoneeseen, ellen olisi ensin siirtänyt joitain huonekaluja toiseen nurkkaan, ja se vasta työlästä olisi ollutkin!
Sen sijaan vietin huomattavan osan ajastani sohvalla, milloin neule kädessä, milloin läppäri sylissä, mutta pääasiassa kädet herkkuja hamuten leffojen katselun, lukemisen, musiikin kuuntelun tai surffaamisen lomassa. Mutta en käynyt missään, eikä luonani liioin käynyt vieraita.
Vietin siis jouluni tänä vuonna maailman parhaassa paikassa ja parhaassa mahdollisessa seurassa: Omassa Kodissani ja yksin - tai no, onhan nuo kattimukset aina seuranani, mutta kuitenkin... Kuulostaako ankealta, surulliselta kenties? No, ei pitäisi! Nimittäin nautin täysin siemauksin siunatusta rauhasta & siunatusta hiljaisuudesta, sillä jouluaatto ja joulupäivä ovat ehkä varmimmat päivät vuodessa, jolloin rauha on taattu. Eikös se joulun perimmäinen juttu olekin hiljentyminen?! Ja mielestäni se vasta surullista onkin, jos ihminen ei osaa olla yksin!
Joulupöytäni oli ehkä erikoinen. En ostanut kinkkua, mutta semmoisen kilon jötkäleen valmiiksi suolattua porsaan Talvipaistia kuitenkin. Pöydässäni ei liioin ollut laatikoita, sillä itse en niitä valmista ja jopa "äitien tekemät" 400 g:n laatikot ovat minun tarpeisiini liian suuria, olisin saanut syödä niitä kyllästymiseen asti...
Riisipuuron korvasin ohrauunipuurolla, jonka nautin ihan pelkän voisilmän kera - jotenkin minusta tuntui, että joulupuuron perinteinen mauste, kaneli-sokeri, ei oikein olisi sopinut yksinkertaisen ohran kylkeen.
Tietenkin minulla oli myös hedelmiä, niin kuivattuja kuin tuoreitakin... sekä juustoja: Aurajuustoa, Musta Leima Emmentalia ja Finlandiaa... unohtamatta pipareita, joulutorttuja, karjalanpiirakoita... Ja aivan ehdottomasti suklaata! Mutta vain kaksi erilaista rasiaa: Wiener Nougat ja Fazerin joulukonvehtirasia (sain Mieheltä).
Tulipa tuossa joulun pyhien mittaan siemailtua pari kuppia glögiäkin. Valitettavasti en tarmokkaista yrityksistäni huolimatta löytänyt paljon mainostamaani viimevuotista omenamehu-chili-glögin ohjetta enkä vaivautunut keittelemään testikeitoksiakaan saadakseni mausteiden suhteet kohdalleen, joten minun oli tyytyminen Marlin Vaaleaan, vaniljaiseen glögiin, joka on muuten kokeilemisen arvoinen!!
Nyt reilun kahden päivän "ankaran" lepäilyn jälkeen - sillä tuo joulupatjan soveltaminen alkoi osaltani jo aatonaattona - akkuni alkavat olla täyteen ladatut; kerrankin sekä mieli että ruumis tuntuvat täysin levänneiltä! Tästä on erinomaisen hyvä jatkaa kohti ensi vuotta... :)