Siskoni soitteli tuossa eilen illalla ja kyseli, olenko lukenut taikka kuullut uutisia. Ryanair jakaa 500.000 vikkelimmälle "ilmaisia" lentolippuja; liput täytyy varata jouluaattoon klo 12.oo mennessä ja matka tehdä tammi-helmikuun 2009 aikana. Tokihan olin uutisen kuullut, mutta en ollut sitä sen ihmeemmin noteerannut, vaikka kieltämättä lieviä matkakuumeen oireita on pitkin loppuvuotta pulpahdellutkin tämän tästä esiin.
Aluksi suhtauduin uutiseen varovaisen skeptisesti, eihän nyt täysin ilmaista matkaa olekaan. Vai onko? Mutta jos sen matkan saisi, ihan mihin tahansa, järjettömän edullisesti, niin... Siispä Siskoni kehotuksesta tein työtä käskettyä ja istahdin läppäri sylissäni sohvalle zoomailemaan Ryanairin sivuja ...ja siinä sivussa mesettämään Siskon kanssa, jotta pääsimme yhteisymmärrykseen ajankohdasta, kohteesta ym.
Monen monituista vaihtoehtoa ei tarjolla ollut, mikä sinänsä on jo aikuisten oikeasti positiivinen juttu kaltaiselleni vaaka-ihmiselle, jolle ihan yksinkertaisten päätösten tekeminen voi olla käsittämättömän vaikeaa! :) Mutta oli sentään Bremeniä, Dublinia, Frankfurtia, Liverpoolia, Lontoota, Milanoa, Riikaa... Ja näistä vaihtoehdoista Riikaa lukuunottamatta ovat kaikki muut vielä tutkimatonta maailman kolkkaa ainakin minulle, samaten Siskolleni.
Kohteeksemme valikoitui viimein Bremen (Saksa), sillä muistelin kollegoideni käyneen viime vuonna siellä ja kehuneen edullisia kenkä- ja laukkuostoksia, joita tulivat reissullaan tehneeksi. Tänään sitten tein varauksen netissä Bremeniin. Matkaliput itsessään olivat ilmaiset, mutta joitakin maksuja, kuten lentokenttämaksut, meidän täytyi kuitenkin matkastamme maksaa. Joten ei aivan ilmainen matka, mutta samapa tuo! Nimittäin silti sillä summalla, minkä pulitimme matkasta per nuppi, ei pääsisi edes käymään junalla Helsingissä shoppailemassa!
Tänään sukkuloidessani karseassa ryysiksessä ruokakaupassa, mietin hiljaa mielessäni tulevaa helmikuuta ja matkaamme. Kumpainenkin maksoi oman matkansa, mutta silti eräässä mielessä tämä matka alkoi tuntua "lahjalta": lahjoittihan Siskoni minulle laatuaikaa kanssaan ja laatu(matka)seuraa - ja minä hänelle, kun päätimme yhdessä lähteä reissuun. Ja tämäntyyppinen irtiotto arjesta on taatusti meille molemmille enemmän kuin tervetullut!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Matkailu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Matkailu. Näytä kaikki tekstit
tiistai 23. joulukuuta 2008
sunnuntai 16. marraskuuta 2008
Flamingon saldo
Huh, tulin noin puolisen tuntia sitten kotiin viikonlopun virkistysreissulta, Vantaan Flamingosta. Ihan ensimmäiseksi elvytin jokseenkin rasittuneet jalkani, pesin ja kuivasin varpaat huolella, ja sujautin puhtaisiin jalkoihin villasukat. Ah, tätä onnea ja autuutta, kun viimein pääsin tassuttelemaan tasajaloin ilman korkokantakenkiä!! Purin trollikan tavaroista ja mätin matkagarderoobini pesukoneeseen, ja nyt pesukone on jo laulaunut hyvän tovin.
Täytyy kyllä sanoa, että tämän päivän perusteella näytti siltä, että reissu ei suinkaan virkistänyt, vaan päinvastoin, sikäli väsyneitä reissareita koko seurueemme oli! Varmastikin eilisellä ankaralla shoppailulla Jumbossa ja vielä ankarammalla hippaamisella Flamingo Clubilla oli osuutensa asiaan... :)
Lauantaina lähdimme puoli yhdeksän aikoihin junalla kohti Tikkurilaa, jonne saavuimme jotakuinkin yhdentoista maissa. Nappasimme asemalta tilataksin, johon koko 7 hengen seurueemme mahtui mainiosti, ja hurautimme Flamingoon. Minun ja Myyn huone ei ollut vielä tuolloin valmiina luovutettaviksi, mutta seurueemme herrojen huoneet yllättäin olivatkin, joten jätimme matkapakaasit herrojen haltuun, menimme Amarilloon nauttimaan varhaisen lounaan ja sen jälkeen kipitimme Jumboon shoppailemaan.
Minun oli tarkoitus silmäillä kauppoja sillä silmällä, että sattuisin löytämään jotain joululahjaideoita sekä mahdollisesti näpsäkät pikkujouluvaatteet, ovathan kinkerit jo ensi viikolla! Täytyy sanoa, että ihmeellisen aikavaa palvelua monessa liikkeessä oli! Minä ja Myy aloimme jo hiukan tuskastua toimintaan, kun niinkin yksinkertainen ja mitätön asia kuten rannekorun paketoiminen lahjapakettiin alkoi kestää reippaan varttitunnin kultasepän liikkeessä... Grrr... No, eihän meillä varsinaisesti kiire ollut, mutta silti. Joissakin paikoissa palvelu oli jopa töykeähköä, en sitten tiedä, olemmeko Myyn kanssa jotenkin vaativampia asiakkaita vai onko se "maan tapa" pääkaupunkiseudulla.
Parin tunnin jälkeen hipsimme takaisin Flamingon puolelle lepuuttamaan Sir Einoon jalkaparkojamme, jotka jo alkoivat hiukan kiljahdella hoosiannaa, kun meistä kumpikaan ei normaalisti käytä korkkareita... siis töissä tai muutoin noin pitkään ja yhtäjaksoisesti kuin lauantaina. Niinpä kun siemailimme siideriä Sir Einossa, päätimme että sitten kun jatkamme shoppailua kotvan kuluttua, marsimme apteekkiin ostamaan geelityynyt, jotka laitetaan kenkiin päkiöiden kohdalle keventämään askelta. Aivan lyömätön keksintö, suosittelen ehdottomasti muillekin korkkaristeille!!
Ennen kuin jatkoimme takaisin Jumboon, kävimme kyselemässä myös huoneitamme, jotka olivat kuin olivatkin valmiit. Parin tunnin taukomme aikana tilanne oli muuttunut Jumbossa täysin, sillä kuulemamme mukaan siellä oli juuri lauantaina Joulun avajaiset... ja väkeäkin sitten sen mukaisesti! Huh-huh...
Keskityimme poikkeamaan sellaisiin liikkeisiin, joita ei kotipaikkakunnaltamme löydy, kuten Biancoon, Zaraan ja Vilaan. Toki kävimme vilkaisemassa myös kotikonnuilta tuttuja ketjujakin, mm. Vero Modaa ja Lindexiä, sillä isommissa kaupungeissa tuppaa olemaan hiukan veikeämpi valikoima kuin kotona.
Stockman Beautystä löysin viimein Kanebon 38 astetta eye linerin, jota olen jo tovin etsinyt (jossain vaiheessa se oli loppunut koti-Emotionistamme).
Vilasta löysin viimein sopivan mekon pikkujouluihin, Myyn suosiollisella avustuksella, eikä se ollut edes kallis (55 e)!! Mekkoa oli myös sinisenä, maitokahvinvärisenä ja punaisena, mutta tämä musta-valkoinen oli mielestäni paras.
Menin hiukan epävarmana sovituskoppiin, sillä epäilin vahvasti, kuinka tämän tyyppinen mekko istuisi minulle rinnan kohdalta (se tuntuu olevan ongelmallisin alue minulle, jos pitää tuollaista tyköistuvaa löytää). Huoleni oli kuitenkin turha, sillä mekko istui kuin valettu!! Mekkoa voi käyttää olkaimettomanakin, se istui sikäli napakasti, ettei tarvitse miettiä, pysyykö miehusta paikoillaan pelkän tahdonvoiman avulla ;) Mutta mukaan tulivat myös olkaimet, jotka voi tarvittaessa mekkoon kiinnittää. Toki helma pituus edellyyttää erityisen korkeita korkoja, joten minun oli siis alettava metsästää sopivia kenkiä! :)
Vilasta löytyi myös tämä musta toppi (30 e), joka on kuvassa mallia olkaimeton, mutta tähänkin tuli irto-olkaimet mukana. Tämäkin toppi istui kuin hanska käteen, ei valunut rinnukselta eikä saanut lantion seutuani näyttämään tuplasti leveämmältä, vaikka helma hiukan leveneekin. Rinnan alla on musta satiinikaistale, ja nuo nyt edessä roikkuvat sifonkinauhat voi solmia eteen, taakse tai sivulle rusetille. Tätä toppia oli myös beigenä (joka oli toinen vaihtoehtoni) ja voimakkaan violetin värisenä. Beige olisi toki mennyt eräiden vaaleiden "liituraita"-kuvioisten juhlahousujeni kanssa, mutta sittenkin musta tuntui parhaimmalta vaihtoehdolta.
Shoppailupäivämme alkoi olla jo loppupuolellaan, ja olimme taivaltaneet varmasti jo kilometritolkut normaalia korkeammissa koroissa Jumbon käytäviä, joten ajankohta ei ollut lainkaan sopiva kenkien sovittamiseen. Niinpä vaikka löysin über-ihanat korkkarit Biancosta, en ollut aivan varma pitäisikö minun ostaa kengät numeroa 37 (ne tuntuivat hiukan piukoilta) vai numeroa 38 (ne tuntuivat taas väljemmiltä, ehkä liiankin). Niinpä sanoin palaavani asiaan sunnuntaina tuoreemmilla jaloilla, jotka eivät olisi niin rasittuneet ja turvoksissa. Sunnuntaina kävin sitten lunastamassa nämä kiiltopintaiset korkkarit, mielestäni varsin siedettävään 59 e:n hintaan. :)
Aika sujahti shoppaillessa ihan huomaamattamme, ja lopulta meille tulikin jo hiukan kiiru pyrähtää huoneeseemme suihkuun ja laittautumaan iltaa varten. Tarkoitus oli käydä syömässä jossakin Flamingon ravintoloista, eikä lähteä merta edemmäs kalaan. Ikäväksemme respan neiti tiesi kertoa, että ravintolat ovat melkoisen buukattuja, kun koko hotelli on aivan täysi näin pikkujoulusesongin alettua. Mutta sanoi, että Amarillossa kyllä on varattu joitakin pöytiä erityisesti hotelliasukkaille, joten ruokailu tuskin muodostuisi ongelmaksi.
Päädyimme siis Amarilloon syömään, joka totta tosiaan oli täpö-täynnä. Pitkän odottelun jälkeen saimme pöydän, ja ruuatkin tilattua, mutta kyllä siinä odotellessa alkoi olla yhden jos toisenkin matkalaisen kärsivällisyys koetuksella. Osaltaan varmaan vaikutti sekin, että olimme edellisen kerran syöneet silloin klo 11-12 aikoihin.
Flamingo Clubiin oli ehtinyt jo hyvissä ajoin ennen ovien aukeamista kehkeytyä varsin näyttävän näköinen jono. Eikä jono suinkaan näyttänyt olevan lyhenemään päin. Tosin se veti oikein sujuvasti, joten kovin kauan ei kestänyt, kun pääsimme viimein yläkertaan ja pulittamaan kassalle 10 e:n sisäänpääsymaksun (melko kallista mielestäni).
Päivän sana ravintolapuolella tuntuu olevan monipuolisuus. Flamingo Clubissakin oli useita eri puolia, löytyi mm. vanhempia, mutta myös uudehkoja hittejä soittava ravintolan osa, teknopuoli, karaokebaari... Kiertelimme ja kaartelimme paikan läpikotaisin ja kävimme tanssahtelemassa. Ihan aamuun asti ei kukaan meistä jaksanut bilettää, mutta venyihän se ilta joka tapauksessa reilusti puolen yön toiselle puolelle.
Kaiken kaikkiaan varsin onnistunut reissu ja ihan tervetullutta vaihtelua välillä nähdä jotain muitakin maisemia kuin vain näitä kotikontuja! Kylpyläpalveluja emme Flamingossa valitettavasti ehtineet katsastaa... Myyn kanssa pohdimme paluumatkalla, että se olisi kenties edellyttänyt kahden yön reissua, jolloin perjantaina olisi voinut käydä rentoutumassa vesipuistossa ja lauantaina keskittyä sitten shoppailuun & bailaamiseen. No, seuraavalla kerralla sitten! Tai voihan ne pelkät kylpyläpalvelutkin käydä testaamassa, kun muu on jo nähty...
Neiti Söpö ei tälläkään kertaa loukkaantunut sydänjuuriaan myöten, vaikka lähdin reissuun. Ihme juttu sinänsä, sillä olin sopinut jälleen Miehen kanssa, että hän käy tsekkaamassa Neidin voinnin jossain vaiheessa lauantaita, mutta Miespä ei ollutkaan ehtinyt (?!) remonttikiireidensä vuoksi käydä Neiti Söpön luona ollenkaan!! Grrrr... Olinhan minä varmistellut Neiti Söpön hyvinvointia sikäli, että olin laittanut ajastettavan ruokabaarin lisäksi myös toisen kupin raksuja likalle, ison kulhon juomavettä ja varahiekkalaatikonkin WC:hen. Silti minua sieppasi, ettei Mieheltä liiennyt kahdesta päivästä reilua puolta tuntia - tuntia Neiti Söpölle, hän kuitenkin lupasi käydä...! On kai aika keksiä toiset konstit, mikäli joskus vielä joudun reissaamaan jonnekin enkä voi ottaa Neitiä mukaan...
Mutta nyt iltapesulle & -palalle ynnä hetki rentoutumista tölön äärellä ennen maata menoa, että jaksaa aloittaa uuden työviikon reippaana ja virkistäytyneenä! ;)
Täytyy kyllä sanoa, että tämän päivän perusteella näytti siltä, että reissu ei suinkaan virkistänyt, vaan päinvastoin, sikäli väsyneitä reissareita koko seurueemme oli! Varmastikin eilisellä ankaralla shoppailulla Jumbossa ja vielä ankarammalla hippaamisella Flamingo Clubilla oli osuutensa asiaan... :)
Lauantaina lähdimme puoli yhdeksän aikoihin junalla kohti Tikkurilaa, jonne saavuimme jotakuinkin yhdentoista maissa. Nappasimme asemalta tilataksin, johon koko 7 hengen seurueemme mahtui mainiosti, ja hurautimme Flamingoon. Minun ja Myyn huone ei ollut vielä tuolloin valmiina luovutettaviksi, mutta seurueemme herrojen huoneet yllättäin olivatkin, joten jätimme matkapakaasit herrojen haltuun, menimme Amarilloon nauttimaan varhaisen lounaan ja sen jälkeen kipitimme Jumboon shoppailemaan.
Minun oli tarkoitus silmäillä kauppoja sillä silmällä, että sattuisin löytämään jotain joululahjaideoita sekä mahdollisesti näpsäkät pikkujouluvaatteet, ovathan kinkerit jo ensi viikolla! Täytyy sanoa, että ihmeellisen aikavaa palvelua monessa liikkeessä oli! Minä ja Myy aloimme jo hiukan tuskastua toimintaan, kun niinkin yksinkertainen ja mitätön asia kuten rannekorun paketoiminen lahjapakettiin alkoi kestää reippaan varttitunnin kultasepän liikkeessä... Grrr... No, eihän meillä varsinaisesti kiire ollut, mutta silti. Joissakin paikoissa palvelu oli jopa töykeähköä, en sitten tiedä, olemmeko Myyn kanssa jotenkin vaativampia asiakkaita vai onko se "maan tapa" pääkaupunkiseudulla.
Parin tunnin jälkeen hipsimme takaisin Flamingon puolelle lepuuttamaan Sir Einoon jalkaparkojamme, jotka jo alkoivat hiukan kiljahdella hoosiannaa, kun meistä kumpikaan ei normaalisti käytä korkkareita... siis töissä tai muutoin noin pitkään ja yhtäjaksoisesti kuin lauantaina. Niinpä kun siemailimme siideriä Sir Einossa, päätimme että sitten kun jatkamme shoppailua kotvan kuluttua, marsimme apteekkiin ostamaan geelityynyt, jotka laitetaan kenkiin päkiöiden kohdalle keventämään askelta. Aivan lyömätön keksintö, suosittelen ehdottomasti muillekin korkkaristeille!!
Ennen kuin jatkoimme takaisin Jumboon, kävimme kyselemässä myös huoneitamme, jotka olivat kuin olivatkin valmiit. Parin tunnin taukomme aikana tilanne oli muuttunut Jumbossa täysin, sillä kuulemamme mukaan siellä oli juuri lauantaina Joulun avajaiset... ja väkeäkin sitten sen mukaisesti! Huh-huh...
Keskityimme poikkeamaan sellaisiin liikkeisiin, joita ei kotipaikkakunnaltamme löydy, kuten Biancoon, Zaraan ja Vilaan. Toki kävimme vilkaisemassa myös kotikonnuilta tuttuja ketjujakin, mm. Vero Modaa ja Lindexiä, sillä isommissa kaupungeissa tuppaa olemaan hiukan veikeämpi valikoima kuin kotona.
Stockman Beautystä löysin viimein Kanebon 38 astetta eye linerin, jota olen jo tovin etsinyt (jossain vaiheessa se oli loppunut koti-Emotionistamme).
Vilasta löysin viimein sopivan mekon pikkujouluihin, Myyn suosiollisella avustuksella, eikä se ollut edes kallis (55 e)!! Mekkoa oli myös sinisenä, maitokahvinvärisenä ja punaisena, mutta tämä musta-valkoinen oli mielestäni paras.Menin hiukan epävarmana sovituskoppiin, sillä epäilin vahvasti, kuinka tämän tyyppinen mekko istuisi minulle rinnan kohdalta (se tuntuu olevan ongelmallisin alue minulle, jos pitää tuollaista tyköistuvaa löytää). Huoleni oli kuitenkin turha, sillä mekko istui kuin valettu!! Mekkoa voi käyttää olkaimettomanakin, se istui sikäli napakasti, ettei tarvitse miettiä, pysyykö miehusta paikoillaan pelkän tahdonvoiman avulla ;) Mutta mukaan tulivat myös olkaimet, jotka voi tarvittaessa mekkoon kiinnittää. Toki helma pituus edellyyttää erityisen korkeita korkoja, joten minun oli siis alettava metsästää sopivia kenkiä! :)
Vilasta löytyi myös tämä musta toppi (30 e), joka on kuvassa mallia olkaimeton, mutta tähänkin tuli irto-olkaimet mukana. Tämäkin toppi istui kuin hanska käteen, ei valunut rinnukselta eikä saanut lantion seutuani näyttämään tuplasti leveämmältä, vaikka helma hiukan leveneekin. Rinnan alla on musta satiinikaistale, ja nuo nyt edessä roikkuvat sifonkinauhat voi solmia eteen, taakse tai sivulle rusetille. Tätä toppia oli myös beigenä (joka oli toinen vaihtoehtoni) ja voimakkaan violetin värisenä. Beige olisi toki mennyt eräiden vaaleiden "liituraita"-kuvioisten juhlahousujeni kanssa, mutta sittenkin musta tuntui parhaimmalta vaihtoehdolta.
Shoppailupäivämme alkoi olla jo loppupuolellaan, ja olimme taivaltaneet varmasti jo kilometritolkut normaalia korkeammissa koroissa Jumbon käytäviä, joten ajankohta ei ollut lainkaan sopiva kenkien sovittamiseen. Niinpä vaikka löysin über-ihanat korkkarit Biancosta, en ollut aivan varma pitäisikö minun ostaa kengät numeroa 37 (ne tuntuivat hiukan piukoilta) vai numeroa 38 (ne tuntuivat taas väljemmiltä, ehkä liiankin). Niinpä sanoin palaavani asiaan sunnuntaina tuoreemmilla jaloilla, jotka eivät olisi niin rasittuneet ja turvoksissa. Sunnuntaina kävin sitten lunastamassa nämä kiiltopintaiset korkkarit, mielestäni varsin siedettävään 59 e:n hintaan. :)Aika sujahti shoppaillessa ihan huomaamattamme, ja lopulta meille tulikin jo hiukan kiiru pyrähtää huoneeseemme suihkuun ja laittautumaan iltaa varten. Tarkoitus oli käydä syömässä jossakin Flamingon ravintoloista, eikä lähteä merta edemmäs kalaan. Ikäväksemme respan neiti tiesi kertoa, että ravintolat ovat melkoisen buukattuja, kun koko hotelli on aivan täysi näin pikkujoulusesongin alettua. Mutta sanoi, että Amarillossa kyllä on varattu joitakin pöytiä erityisesti hotelliasukkaille, joten ruokailu tuskin muodostuisi ongelmaksi.
Päädyimme siis Amarilloon syömään, joka totta tosiaan oli täpö-täynnä. Pitkän odottelun jälkeen saimme pöydän, ja ruuatkin tilattua, mutta kyllä siinä odotellessa alkoi olla yhden jos toisenkin matkalaisen kärsivällisyys koetuksella. Osaltaan varmaan vaikutti sekin, että olimme edellisen kerran syöneet silloin klo 11-12 aikoihin.
Flamingo Clubiin oli ehtinyt jo hyvissä ajoin ennen ovien aukeamista kehkeytyä varsin näyttävän näköinen jono. Eikä jono suinkaan näyttänyt olevan lyhenemään päin. Tosin se veti oikein sujuvasti, joten kovin kauan ei kestänyt, kun pääsimme viimein yläkertaan ja pulittamaan kassalle 10 e:n sisäänpääsymaksun (melko kallista mielestäni).
Päivän sana ravintolapuolella tuntuu olevan monipuolisuus. Flamingo Clubissakin oli useita eri puolia, löytyi mm. vanhempia, mutta myös uudehkoja hittejä soittava ravintolan osa, teknopuoli, karaokebaari... Kiertelimme ja kaartelimme paikan läpikotaisin ja kävimme tanssahtelemassa. Ihan aamuun asti ei kukaan meistä jaksanut bilettää, mutta venyihän se ilta joka tapauksessa reilusti puolen yön toiselle puolelle.
Kaiken kaikkiaan varsin onnistunut reissu ja ihan tervetullutta vaihtelua välillä nähdä jotain muitakin maisemia kuin vain näitä kotikontuja! Kylpyläpalveluja emme Flamingossa valitettavasti ehtineet katsastaa... Myyn kanssa pohdimme paluumatkalla, että se olisi kenties edellyttänyt kahden yön reissua, jolloin perjantaina olisi voinut käydä rentoutumassa vesipuistossa ja lauantaina keskittyä sitten shoppailuun & bailaamiseen. No, seuraavalla kerralla sitten! Tai voihan ne pelkät kylpyläpalvelutkin käydä testaamassa, kun muu on jo nähty...
Neiti Söpö ei tälläkään kertaa loukkaantunut sydänjuuriaan myöten, vaikka lähdin reissuun. Ihme juttu sinänsä, sillä olin sopinut jälleen Miehen kanssa, että hän käy tsekkaamassa Neidin voinnin jossain vaiheessa lauantaita, mutta Miespä ei ollutkaan ehtinyt (?!) remonttikiireidensä vuoksi käydä Neiti Söpön luona ollenkaan!! Grrrr... Olinhan minä varmistellut Neiti Söpön hyvinvointia sikäli, että olin laittanut ajastettavan ruokabaarin lisäksi myös toisen kupin raksuja likalle, ison kulhon juomavettä ja varahiekkalaatikonkin WC:hen. Silti minua sieppasi, ettei Mieheltä liiennyt kahdesta päivästä reilua puolta tuntia - tuntia Neiti Söpölle, hän kuitenkin lupasi käydä...! On kai aika keksiä toiset konstit, mikäli joskus vielä joudun reissaamaan jonnekin enkä voi ottaa Neitiä mukaan...
Mutta nyt iltapesulle & -palalle ynnä hetki rentoutumista tölön äärellä ennen maata menoa, että jaksaa aloittaa uuden työviikon reippaana ja virkistäytyneenä! ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)