Näytetään tekstit, joissa on tunniste Haasteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Haasteet. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Nelistäen

Stansta muisti minua jälleen kerran haasteella. Niinpä sitten EuroPliisujen (kiitosta Sabinalle oivallisesta termistä, jota täten lainaan ihan omin lupineni) lomassa askaretelin kasaan tämän meemin.

Todellakin, EuroPliisut. En tiedä, voittiko paras biisi, mutta olen ainakin tyytyväinen, että erilaisuus oli tänäkin vuonna - kuten Lordin voittaessakin - valttia, ja söpönen, herttainen, raikas, nuori, norjalainen Alexander Rybak löi laudalta kaikki pliisut tusina-disco-humpat. Vaikka Fairytale erottuikin kaikessa folkkimaisuudessaan edukseen mailisäärien ja minihameiden joukosta, oli se minun makuuni ehkä-kenties-mahdollisesti vähän liian erikoinen... Tai sitten tämän voittobiisin kanssa käy niin kuin muutaman muunkin kanssa on käynyt (esim. Happoradion Che Guevara), että sen hienous avautuu minulle vasta lukuisien kuuntelukertojen jälkeen... No, tällä hetkellä norski biisisitä tulee mieleen tuohivirsut ja tanhukerho, en tiedä onko se hyvä vai huono asia... ;) Enkä oikein osaa hahmottaa, minkä maan tanhuja Fairytalen tahtiin tahkottaisiin (esittäjähän oli käsittääkseni syntyisin Valko-Venäjältä?).

~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~

Mutta tässä siis tulee se meemi:

Sinut on poimittu "miljoonien" joukosta!!

Tee siis näin:
Poista minun vastaukseni ja korvaa ne omillasi.
Haasta meemiin mukaan neljä blogiystävääsi.
PIDÄ HAUSKAA!

Neljä työtä, joita olen elämäni aikana tehnyt:
  1. Siivooja, mm. yökerhossa ja kaupassa (opiskeluaikoina).
  2. Kassatäti kaupassa, ei marketissa, vaan "alehallissa" (opiskeluaikoina).
  3. Sihteeri, monessa eri paikassa (aikuisiällä = valmistuttuani amk:sta).
  4. Virkailija (aikuisiällä = valmistuttuani amk:sta)
Neljä televisio-ohjelmaa, joita tykkään katsella:
  1. Täydelliset naiset
  2. Sinkkuelämää
  3. Hercule Poirot
  4. Komisario Beck

Neljä paikkaa, joissa olen ollut lomalla:
  1. Rhodos, Kreikka
  2. Playa del Ingles, Kanariansaaret
  3. Pietari, Venäjä
  4. Hurghada, Egypti

Neljä internet-sivua, joilla käyn melkein päivittäin:
  1. Messenger
  2. Facebook
  3. Oma kotisähköposti
  4. Blogistania

Neljä lemppariruokaani ovat:
  1. Chili con carne
  2. Kylmäsavulohipasta
  3. Kinkku-pekonipasta
  4. Kanapata (kanan koipi-reisiä + tomaattimurskaa + paprikaa + sipulia + herkkusieniä haudutettuna savipotassa uunissa)

Neljä paikkaa, joissa mieluummin olisin juuri nyt:
  1. Pellavapään luona
  2. Mökillä grillaamassa - ei kyllä ole omaa mökkiä, joten erityisesti se hiukan hankaloittaa tilannetta ;)
  3. Saunassa, mieluummin sittenkin puulämmitteisessä saunassa!
  4. Omassa pedissä hyvän kirjan kanssa

Neljä blogiystävää, jotka haastan mukaan:
  1. Sabina
  2. Ice
  3. Natjale
  4. Tuulenpesä


Vastaukset eivät ole paremmuus- tai tärkeysjärjestyksessä, eivätkä liion aikajärjestyksessäkään. Muutamat kohdat tuottivat päänvaivaa, esim. ammatit (olen niin visusti ollut yhden alan töissä suurimmalti osin), mielenkiintoista olisi listata myös ne ammatit, joita ei suin surminkaan tekisi tai joista salaisesti haaveilee. Toinen kinkkinen kohta oli televisio-ohjelmat, sillä niin harvoin katson nykyään televisiota, se on minulla useammin kiinni kuin auki.

Mutta saatte siis ihan vapaasti vetää omat johtopäätöksennen näistä hajanaisista tiedon murusista! :)

lauantai 7. maaliskuuta 2009

Kuusikko

Kiitokset Stanstalle haasteesta! Monta päivää on ollut hiiren hiljaista tässä blogissa, joten josko tekemällä tämän meemin "alkulämmittelynä" saisin taas runosuonet aukeamaan... ;)

~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~

Meemin säännöt:
1. Linkitä henkilö joka haastoi sinut.
2. Kirjoita säännöt blogiisi.
3. Kirjoita kuusi sattumanvaraista asiaa itsestäsi.
4. Haasta kuusi henkilöä postauksesi lopussa ja linkitä heidät.
5. Kerro kaikille haastamillesi henkilöille haasteesta ja jätä heille viesti heidän blogeihinsa.
6. Ilmoita haastajallesi, kun olet vastannut haasteeseen.

~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~
  1. Koulussa lemppariaineitani olivat vieraat kielet. Niiden opettelu/oppiminen ei ole koskaan tuottanut minulle suuria vaikeuksia... Ja kielet olivat myös ratkaisevassa roolissa, kun piti ekan opiskeluvuoden jälkeen valita suuntautumisvaihtoehto. Tällä hetkellä parhaiten taittuu englanti ja venäjä, ruotsia täytyisi vähän petrata ja saksan kanssa täytyisi verestää muistia vielä rajummin kuin ruotsin.
  2. En ole koskaan ollut laihdutuskuurilla. Taitaa olla hyvät geenit - kiitos, äiti & iskä :) - kun paino ei ole koskaan ollut minulle ongelma, muutoin kuin ehkä siinä mielessä, että jokunen kilo sitä voisi olla lisää, vaikka syönkin kuin hevonen! Siksipä eräs ystävä kuvailikin minua sanoilla "Ihan kuin urheiluauto - kaunis katsella, mutta kallis syöttää!" :)
  3. Lapsuuden haaveammattini oli näyttelijätär - se, joka näyttelee Suomen maailman kartalle! :) Mutta sitten haaveet kaatuivat, kun viimein tajusin vajavaisuuteni laulunlahjojen suhteen (absoluuttisen nuottikorvaton yksilö) ja kait sitä nyt näyttelijättären pitäisi edes jollain tasolla osata laulaa...
  4. Inhokkiruoka numero uno on minulle läskisoossi. Pelkkä ajatuskin aiheuttaa täydellisen niskakarvajumpan puistatuksineen... hyi olkoon!
  5. Ajoin ajokortin vasta "kypsällä" iällä, yli kolmikymppisenä... Olen nyt siis ollut muutaman vuoden autonainen... :) Aiemmin sitkeästi uskoin ja uskottelin, että minähän en ajokorttia saati autoa tarvitse, mutta esim. nykyistä työtäni en olisi saanut varsinkaan kortitta.
  6. Pelkään koiria. Valitettavasti. Mitä isompi ja tuntemattomampi, sen pahempi. Syynä on varhaisteini-iässä sattunut erittäin ikävä kohtaaminen sekarotuisen Samin kanssa, mistä jäi pysyvät arvet - niin henkiset kuin fyysisetkin. Tosin sen verran täytyy sanoa, että pelko on erityisesti viime vuosien mittaan ollut pikkaisen lientymään päin - kiitos MiesManin & Sambakoneen, joiden kanssa huusholleerasin pari vuotta, ja Myyn & hänen koiriensa, jotka ovat niin hyvin koulutettuja & hyvätapaisia, että jopa minä olen uskaltanut tutustua lähemmin...

    Haastan Mierolaisen, Yökkösen, Sho(e)paholicin, Cherryn, Icen ja Tylsyyden.

    Tämä viimeinen osio oli hiukan hankala... Yritin miettiä, kenelle edellisellä kerralla tämän haasteen tuikkasin ja kenestä bloggaajasta haluaisin tietää enemmän sattuman varaisia asioita...

sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Neljäs neljännestä

Kiitosta vaan Icelle, Pyriitille ja Zirille, joilta kaikilta sain tämän kuvahaasteen.

Säännöt menevät näin:
1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi
2. Valitse neljäs kuva kansiossasi ja julkaise se blogissasi
3. Selitä kuva
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama



Tätä eivät ole tassukkaat saaneet aikaan, vaikka aika-ajoin ovatkin yrittäneet tuoda painavan mielipiteensä julki Kotikoloni seiniä koristavista tapeteista :)

Kuva on otettu n. 9 kk sitten, kun Kotikoloni oli pienen pintaremontin kourissa: nyhdin eteisestä kulahtaneet, valkoiset, rosopintaiset tapetit pois, ja suureksi järkytyksekseni alta paljastui tuo eltaantuneen maitokahvin värinen seinä, jossa siis ovi on (kuva ei valitettavasti tee oikeutta todellisuudelle, tässä se näyttää jopa inhimilliseltä). Lisäksi paljastui vielä kammottavampi, vihertävän tummanruskea seinä (joka ei kylläkään näy tässä kuvassa)... Suoranaista värien sinfoniaa! ;) Mutta mitäpä muutakaan voi odottaa löytävänsä pinnan alta 70-luvulla rakennetussa talossa?!

Haasteen heitän edelleen Sirulle, Neiti F:lle, -A-:lle ja Mierolaiselle. Ei oo pakko, jos ei taho... =)

maanantai 12. tammikuuta 2009

Sattuman varassa

Kiitos Pilviharso haasteesta!

1. Link to the person who tagged you. / Linkitä henkilö joka haastoi sinut
2. Post the rules on your blog. / Kirjoita säännöt blogiisi.
3. Write six random things about yourself. / Kirjoita kuusi sattumanvaraista asiaa itsestäsi.
4. Tag six people at the end of your post and link to them. / Haasta kuusi henkilöä postauksesi lopussa ja linkitä heidät.
5. Let each person know they have been tagged and leave a comment on their blog. / Kerro kaikille haastamillesi henkilöille haasteesta ja jätä heille viesti heidän blogeihinsa.
6. Let the tagger know when your entry is up. / Ilmoita haastajallesi, kun olet vastannut haasteeseen.

  1. En ole koskaan ollut naimisissa.
  2. Minulla ei ole koskaan ollut vauvakuumetta... ts. en ole kokenut silmitöntä, välitöntä lisääntymisen tarvetta, vaikka olisin ollut pitkässäkin suhteessa ja vaikka olisin päässyt näkemään & pitämään sylissä ystävien/sukulaisten lapsia... edes vauvanvaatteista "ei nouse lämpöä"... ;)
  3. Käytän "gore-tex" meikkejä: Kanebon 38 astetta ripsaria ja saman sarjan eye lineria sekä Max Factorin huulimaalia. Nuo tuotteet ovat ihan ykkösjuttu, kestävät siistinä tuleepa eteen mitä vaan... Kanebo lähtee nimensä mukaisesti vain lämpimällä vedellä; Max Factor kestää aamusta iltaan suttaantumatta - myös vaikka suuteloisi kuinka kiihkeästi ;) (olen testannut)... ainoa, mitä se ei kestä, on voissa paistetut muikut, tai muu vastaava, yltiörasvainen ruoka.
  4. Aniharvoin avaan oven, jos ovikello/summeri soi ja jos en odota ketään vierasta tulevaksi. Ihan siksi, että en varsinaisesti pidä yllätysvieraista, vaan haluan nauttia omasta rauhastani, jos/kun koen olevani sen tarpeessa. Toisekseen, en jaksa kuunnella "kiertävien saarnaajien" saarnoja tms (joita nykyäänkin kyllä vielä liikkuu)...
  5. Laitan wc-paperin telineeseen aina niin päin, että se puoli/pää, mistä nyhdetään arkkeja, ei hiulaa seinää vasten vaan on ulospäin.
  6. En ole koskaan pelannut yhtäkään peliä pleikalla... ja tuskin tulen pelaamaankaan, luulen ma. Ensinnäkään en noin yleensä ottaenkaan ole mikään pelifriikki, toisekseen minulla itselläni ei ole pleikkaa, kuten ei myöskään kellään niistä henkilöistä, joiden kanssa olen läheisesti tekemisissä (okei, Siskon perheessä on, mutta siellä käyn harvakseltaan, johtuen siitä, että he asuvat toisella puolella Suomea).

    Haastan Zirin, Sirun, -A- :n ja kaikki ne blogissani harhailevat, ketkä haluavat heittäytyä sattuman varaan! =)

keskiviikko 31. joulukuuta 2008

Me, Myself and I

Sain idean Neiti F:n blogista - Katastrofin aineksia... Joten laitanpa sitten itseni likoon! Itse kukin voi sitten vetää omat johtopäätöksensä tästä vanhastapiiasta luettuaan tämän...! ;)

OLEN: Nerikah, ikä 35

TEEN: järsin sitkeästi valtion pitkää, mutta, ah, niin kapeaa leipää... vapaa-aikanani olen orjuutettu kahden kissan toimesta ;)

OSAAN: Kuunnella

KYTTÄÄN: Erinäisiä blogeja sekä Naamakirjan tapahtumia!

SALAILEN: Noh, kaikilla meillähän on luurankomme kaapissa... ;) Pyrin kuitenkin rehellisyyteen, mutta joistain asioista puhun vain kysyttäessä... (Ota tuosta nyt selvää sitten)

KÄYTÄN: Liiallisissa määrin kahvia, tupakkaa ja rahaa...

OLEN HAKA (MISSÄ): Tulemaan toimeen kissojen kanssa :)

OLEN SURKEA (MISSÄ): Laulaja - olen absoluuttisen nuottikorvaton yksilö. Jos tai kun avaan kultakurkkuni, tulee tapahtumaan outoja lintukuolemia = ääneni on sitä tasoa, että pikkulinnut tippuu puusta :D

OLEN PARHAIMMILLANI: Milloin tahansa muulloin kuin aamuisin!

TOIVEAMMATTI?: Näyttelijätär - se joka näyttelee piskuisen Suomen maailman kartalle! ;)

MIKÄ VIHANNES OLISIT?: Tomaatti - ihan vain siitä syystä, että tomaatteihin minulla on jokin sisäsyntyinen himo... :)

EKA KERTA? 16-vuotiaana, vai miten se meni?!

MINNE ET HALUAISI JOUTUA?: Kasvotusten ison, tuntemattoman koiran kanssa!

MINNE HALUAISIT JOUTUA?: Scheycelleille... älkääkä kysykö, miksi!

MINKÄ MAALAISEKSI SINUA LUULLAAN ULKOMAILLA?: Venäläiseksi - kirous vaiko siunaus, mene ja tiedä! ;)

MIKÄ OLIT EDELLISESSÄ ELÄMÄSSÄSI?: Hmm... en ole koskaan oikein uhrannut ajatustakaan asialle... mahdollisesti linnanneito

MITEN HOROSKOOPPISI IHMISKUVAUS OSUU KOHDALLASI OIKEAAN? Osuu ja uppoaa.

IHANNEMIEHESI / NAISESI?: Hmm... hmm... so many men... täytyy sanoa tähän kohtaan, että Daniel Craig, särmä Bond...

ENTÄ MITÄPÄ TEET SEURAAVAKSI?: Korkkaan bonsai-pullon skumppaa, onhan Uusi Vuosi...

MISSÄ MENEE RAJA?: Laittomuuksiin en sorru, enkä myöskään siedä sitä, että puolustuskyvyttömiä, kuten esim. lapsia tai eläimiä kohtaan tehdään julmaa vääryyttä!

INTOHIMOSI?: Kahvi, kahvi ja vielä kerran kahvi. Okei, myös suklaa... ja neuleet - olenhan tuuri-neuloja... ;)

OVATKO MATTI & MERVI YHDESSÄ JUURI NYT?: Kuka tietää, eikä minua niin suuresti kiinnostakaan

MAINITSE 3 SUOMEN PARASTA PAIKKAA?: Oma koti, mikä tahansa järven ranta auringon laskiessa, Tampere...

ERIKOISIN PAIKKA MISSÄ OLET NUKKUNUT?: Hotellihuoneen lattialla Pietarissa

OLETKO KOSKAAN OLLUT "HIRVEESSÄ JIIRISSÄ"?: Ööh, kukapa ei?!

OLETKO KOSKAAN JOUTUNUT PULAAN? Joskus, onneksi vain aniharvoin!!

OLETKO ITSE TYYPILLINEN ALASI EDUSTAJA?: Jaaha, ai että jäykkä ja huumorintajuton virkamies.... No, jos tilanne niin vaatii! ;)

OLETKO TILANNUT MITÄÄN TV-SHOPISTA?: En koskaan!

KUULUISIN / SUURIN JULKKIS, KENET OLET NÄHNYT? : Lauri Ihalainen

TYPERIN ASIA, JOSTA OLET KILPAILLUT?: Teininä vedonlyönti siitä, kuka jää hukkapätkäksi, parittomaksi, suhteettomaksi, vanhaksipiiaksi... ja kukakohan on voittaja?! ;)

PISIN MATKA, JONKA OLET KÄVELLYT?: Höh, olen kova kävelemään - ja kovaa! Matkoista en osaa sanoa, mutta minä määrään vauhdin! ;)

MIHIN KUNINGASPERHEESEEN HALUAISIT KUULUA?: Perheestä en niinkään tiedä, mutta jos saisin valita, olisin (ollut) Katariina Suuri!

TYPERIMMÄN NÄKÖINEN TRENDIVILLITYS, JONKA MUISTAT ? Kasari-olkatoppaukset ja pallohame!

KUINKA SYVÄLLÄ / ALHAALLA OLET KÄYNYT? Henkisesti vuoden 2008 loppupuoli oli todella synkkää. Taloudellisesti ajatellen muutama vuosi sitten, kun koin reilusti yli vuoden kestäneen työttömyyden - taloudellisesti, sosiaalisesti ja ihan miltä tahansa kantilta ajateltuna!

KOSKA KÄVIT VIIMEKSI LENKILLÄ? Tänään ihan pikaisesti, tuon leasing-koiran kanssa, hurtta kun ei ole sitä rotua, joka viihtyy talvisin ulkona...

MITÄ ASENNEVAMMOJA SINULLA ON?: Vaikka en olekaan itse kummoinen kuski, niin toisinaan joudun road-ragen kouriin... ja vaikka ajankin itse pääsääntöisesti varovaisuutta ynnä liikennesääntöjä noudattaen, niin joskus on äärimmäisen vaikea olla soittamatta torvea tai tekemättä niveljumppaa sillä yhdellä sormella... ;)

KEIHIN SUHTAUDUT ENNAKKOLUULOISESTI?: Lipeviin miehiin

ONKO TV-LUPA MAKSETTU?: On

MINKÄ MERKKISILLÄ AUTOILLA OLET AJANUT ? : Autokoulussa Rellulla, pääsääntöisesti Nissanilla ja joskus töissä... ööö... olikohan se Ford, joku missä on neljä pyörää alla kuitenkin...?! ;)

OLETKO KOSKAAN JOUTUNUT TOSITILANTEESEEN JA JOS NIIN MISSÄ: Onnekseni olen välttynyt vääryyksiltä... okei, jos tositilanteeksi lasketaan se, että kerran piti soittaa ambulanssi, kun en tiennyt onko maassa makaava herra vain tuhannen päissään vai sokerikoomassa, niin... (0s0ittautui sitten lääkintähenkilöstön saavuttua, että oli onnellisesti tahi onnettomasti tuhannen päissään)...

MITÄ HALUAISIT TUNNUSTAA MUILLE TÄSSÄ JA NYT?: Elämäni sinkkuna on kaukana hohdokkaasta, raflaavasta ja trendikkäästä! Johan sen kertoo postauksenikin - pääasiassa kissoista tai sukankutomisesta, mutta ennen kaikkea ajankohta, jolloin kirjoitan tähän meemiin vastauksia...

Haastan edelleen Zirin, Sirun ja kuka ikinä haluaakin tehdä tällaisen pienen tutkimuksen itseensä julkisesti... :)

Niin ja Hyvää Uutta Vuotta kaikille (tuleekohan jo suunnilleen kolmatta kertaa tai jotain)!! =)

maanantai 17. marraskuuta 2008

5 omituisinta tapaani -haaste

Kiitos, Ziriliini, jälleen kerran haasteesta!

Tässä minun omituisimmat tapani, jotka eivät ole paremmuuden tahi omituisuuden mukaan listattu. Minulla on valtava valikoima outoja tapoja, nämä ovat vain viisi ensiksi mieleen tullutta. :)

1. Pussikahvi. Minun on aivan pakko saada kupillinen pussikahvia = Nescafén Cafe au Chocolatea työpaikalla työvuoron ensimmäisten minuuttien aikana. Paino sanoilla työpaikalla ja Cafe au Chocolate. Ei suodatinkahvia. Ei myöskään normaalia pikakahvia (siis murukahvia). Ei varsinkaan kotona, vaan nimenomaan työpaikalla. Okei, hätätilassa myös mökillä ja/tai retkeillessä, sillä alkeellisemmissa olosuhteissa pussikahvi on nopeampi valmistaa kuin perinteinen pannukahvi. Ja vie sitä paitsi vähemmän tilaa esim. rinkassa kuin tavan kahvi.

2. Viikatut muovipussit. Kun olen saanut kotona ostokseni tyhjennettyä muovipussista, taitan pussin pituussuunnassa kahtia ja sen jälkeen taittelen sen muutaman sentin levyisin taitoksin littanaksi "pötkyläksi". Näin ne vievät huomattavasti vähemmän tilaa, ja viikatun "pötkylän" pituudesta voin saada jo hiukan osviittaa, kuinka suuresta pussista on kyse.

3. Vaatteet värin mukaan. Viikkaan vaatteeni tai ripustan ne henkareihin värin mukaan. Jos viikattavat vaatteet ovat tummia, ne tulevat pinon alimmaiseksi, ja vaaleat vaatteet puolestaan päällimmäiseksi. Ja henkariin laittaessani kaapin sivuseinää vasten tulee tumma vaate, ja vasta sen jälkeen vaaleammat.

4. Astiat koon mukaan. Jos tiskaan käsin tiskit (kaikkeahan ei voi työntää tiskariin), laitan astiat kuivumaan kuivauskaappiin koon mukaan: isot lautaset lähtevät aivan seinän vierestä (kaikki samankokoiset isot peräkkäin), sitten tulevat syvät lautaset, sitten leipälautaset ja viimeiseksi kahvikupin aluslautaset. Lasit laitan ritilälle niin, että samaa sarjaa olevat ladotaan ritilälle yhteen nurkkaan, isoimmat tietenkin ensin. Sitten tulevat toiset hiukan pienemmät jne. jne. Tätä järjestelyä käytän myös tiskarin lataamisessa.

Tällä konstilla saan tilan maksimoitua, esim. sievän ja siistin lautasrivin päälle on vielä helpompi laittaa jotain kuivumaan. Ja tokihan on kätevämpää laittaa vaikka jälkiruokakippoja kuivumaan lasien päälle, jos ne lasit ovat samankorkuiset, eikä kippo siis jää länälleen.

5. Kultakurkku auton ratissa. Laulan ajaessani autoa yksin. Laulan niitä biisejä, mitä radiossa soi. En aina, mutta hyvin usein, ja erityisesti jos tilanne vaatii tiukkaa keskittymistä tai minua jännittää ajaa (esim. liukkaalla tai auton kyntäessä kaameassa sohjossa, kun ei tiedä, mihin suuntaan auto lähtee liirtämään vai lähteekö). Paino sanoilla autossa ja yksin. Ei muualla kuin autossa, ei edes suihkussa. Ei julkisesti, ei edes silloin, jos kyydissä on hyviä ystäviä. Lauluääneni on nimittäin sitä tasoa, että jos laulan, pikkulinnut tippuu puusta (a.k.a outoja lintukuolemia tapahtuu), sillä olen lähestulkoon absoluuttisen nuottikorvaton yksilö. Joten lahjakkaammat hoitakoot laulamisen!

Heitän haasteen edelleen Tuulenpesälle!

perjantai 14. marraskuuta 2008

Kenkäpostaushaaste

Kiitos, Ziriliini, haasteesta! Tässä tulee sekalaista selitystä minun kenkäfriikkiydestäni... :)

1. Milloin opit kävelemään korkokengillä?
Miten niin opin? Eivätkö kaikki naiset osaa synnynnäisesti kävellä korkokengillä?! ;) Hmm... tarkkaa ikää on mahdotonta sanoa, ensimmäisen kerran kävelin korkokengillä ala-asteella, 5. tai 6. luokan kevätjuhlassa, mutta en kait sentään täysin oppinut korkkarijuoksija ihan vielä tuolloin ollut... Eiköhän se taito ole harjaantunut tuossa yläasteen mittaan, lukiossa viimeistään.

2. Milloin sait/ostit ensimmäiset korkokenkäsi?
Kuten yllämainitsin, ensimmäiset korkokenkäni sain 5. tai 6. luokan kevätjuhliin. Kengät olivat valkoiset, sandaalityyppiset (nilkan ympärillä ohut remmi, joka kiinnitettiin sirolla soljella, ja päkiän kohdalla sitten hiukan leveämpi kaistale nahkaa), kiilakorkoiset. Korkoa ei varmasti ollut muutamaa senttiä enempää, mutta tokihan siinäkin oli jo riittävästi haastetta tuon ikäiselle neitokaiselle!

3. Mitkä ovat suosikkikenkäsi tällä hetkellä?


Oih, minä "vihaan" näitä suosikki-/inhokkilistauksia...! Ne ovat vaaka-ihmiselle liki mission impossible, aiheuttavat lähes maailmantappiin jatkuvan toisaalta-toisaalta -väännön... ;) Niinpä diplomaattisena vaakana minun täytyykin antaa tähän kaksi vastausta, etten tule tehneeksi suurta vääryyttä mitään kenkäpariani kohtaan ;) Siispä: punaiset nahkakorkkarit, joissa on musta korko ja ulko-/talvikäyttöiset mustat nilkkurit.

Punaiset korkkarit siksi, että ne ovat likimain uniikit, ainakin Suomen maassa, sillä olen ostanut ne muutamia vuosia sitten Pietarista naurettavan edullisesti (jtn 10 e:n luokkaa), eikä kyseessä ollut edes mikään tarjous tai kampanja. Ja vielä tähän päivään mennessä ei vastaani ole astellut yhtäkään kenkäparia, joka edes etäisesti muistuttaisi tätä!



Mustat nilkkurit siksi, että ne ovat todella, todella, todella mukavat jalassa. Niissä on myös kunnollinen pohja (ei hohkaa kylmä) sekä kunnon karvavuori. Joskin täytyy sanoa, että tuo karvavuori ei enää taida olla niin kovin tarpeellinen näissä Suomen kurjissa talviolosuhteissa. Kyllä, nilkkuritkin olen ostanut muutamia vuosia sitten Pietarista. Ja kyllä vaan, nekin olivat naurettavan edulliset (jtn 10 - 15 e:n luokkaa), ovat kuitenkin italialaiset... Näiden kenkien laatikossa tuli myös mukana vaihtokantalaput, mikä on jo suuri plussa!!

Pietarissa on toki valikoimaa hinnan ja mallien suhteen äärettömyyksiin asti, mutta minulla on käynyt hemmetin hyvä tsägä, kun olen onnistunut moisesta metropolista löytämään kahdella eri reissulla kaksi noinkin edukasta kenkäkauppaa! :)

4. Entä mistä kengistä unelmoit?
Unelmoin korkokengistä, jotka istuvat jalkaan kuin nenä päähän -> ovat siis niin mukavat ja hyvät, että niillä voisi pinkaista vaikka maratonin tai tanssia aamuun asti... kengistä, jotka ovat yhtä aikaa persoonalliset ja monikäyttöiset (käyvät mahdollisimman moneen asuun/tilanteeseen).

5. Jos saisit mahdollisuuden toteuttaa ja valmistuttaa ihan minkälaiset kengät vain, millaiset ne olisivat?
Kengissä olisi ripaus luksusta, mutta ne eivät silti olisi yliampuvat (ei siis glitteriä, strasseja tms tolkuttomasti). Ne todennäköisesti olisivat nahkaa, ehkä hiukan rock-henkiset... eivät avokärkiset tai sandaalityyppiset, vaan umpinaiset. Väri voisi olla "antiikkipatinoitu pronssi" tms, ei siis mikään liian räikeä kullan/hopean hohto. Ja tietenkin täyttäisivät nuo 4.-kohdassa mainitut kriteerit!

6. Ottaisitko kengät itsellesi, jolloin ne olisivat uniikit, vai tekisitkö niistä markkinoille hitin, jolloin saisit faneja ja suosiota?
Hmm... jälleen hankala kysymys vaaka-ihmiselle. Toisaalta haluan suosia yksilöllisiä ja uniikkeja ratkaisuja, enkä mielelläni valitse sellaisia kenkiä (tai asujakaan), joita tusinaan menee 13 ;) Varmasti uniikkikenkäni saisivat suosiota ja ihailevia/kateellisia katseita osakseen, vaikka en valjastaisikaan niitä markkinavoimien kynsiin.

Toisaalta taas kiehtovalta ajatukselta tuntuvat myös hittikengät... Mutta niiden hohto puolestaan himmenisi melko rivakasti, mikäli kenkien kuningasidean valjastaisi ihan tosissaan markkinavoimien myllerrykseen ja massatuotantoon. Sittenhän niitä harva enää haluaisi, kun malli olisi kaikkien saatavilla, joten fanitkin kaikkoaisivat ja suosio laskisi - ainakin jossain määrin!

Heitän haasteen edelleen Tuulenpesälle!