lauantai 7. maaliskuuta 2009

Kuusikko

Kiitokset Stanstalle haasteesta! Monta päivää on ollut hiiren hiljaista tässä blogissa, joten josko tekemällä tämän meemin "alkulämmittelynä" saisin taas runosuonet aukeamaan... ;)

~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~

Meemin säännöt:
1. Linkitä henkilö joka haastoi sinut.
2. Kirjoita säännöt blogiisi.
3. Kirjoita kuusi sattumanvaraista asiaa itsestäsi.
4. Haasta kuusi henkilöä postauksesi lopussa ja linkitä heidät.
5. Kerro kaikille haastamillesi henkilöille haasteesta ja jätä heille viesti heidän blogeihinsa.
6. Ilmoita haastajallesi, kun olet vastannut haasteeseen.

~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~
  1. Koulussa lemppariaineitani olivat vieraat kielet. Niiden opettelu/oppiminen ei ole koskaan tuottanut minulle suuria vaikeuksia... Ja kielet olivat myös ratkaisevassa roolissa, kun piti ekan opiskeluvuoden jälkeen valita suuntautumisvaihtoehto. Tällä hetkellä parhaiten taittuu englanti ja venäjä, ruotsia täytyisi vähän petrata ja saksan kanssa täytyisi verestää muistia vielä rajummin kuin ruotsin.
  2. En ole koskaan ollut laihdutuskuurilla. Taitaa olla hyvät geenit - kiitos, äiti & iskä :) - kun paino ei ole koskaan ollut minulle ongelma, muutoin kuin ehkä siinä mielessä, että jokunen kilo sitä voisi olla lisää, vaikka syönkin kuin hevonen! Siksipä eräs ystävä kuvailikin minua sanoilla "Ihan kuin urheiluauto - kaunis katsella, mutta kallis syöttää!" :)
  3. Lapsuuden haaveammattini oli näyttelijätär - se, joka näyttelee Suomen maailman kartalle! :) Mutta sitten haaveet kaatuivat, kun viimein tajusin vajavaisuuteni laulunlahjojen suhteen (absoluuttisen nuottikorvaton yksilö) ja kait sitä nyt näyttelijättären pitäisi edes jollain tasolla osata laulaa...
  4. Inhokkiruoka numero uno on minulle läskisoossi. Pelkkä ajatuskin aiheuttaa täydellisen niskakarvajumpan puistatuksineen... hyi olkoon!
  5. Ajoin ajokortin vasta "kypsällä" iällä, yli kolmikymppisenä... Olen nyt siis ollut muutaman vuoden autonainen... :) Aiemmin sitkeästi uskoin ja uskottelin, että minähän en ajokorttia saati autoa tarvitse, mutta esim. nykyistä työtäni en olisi saanut varsinkaan kortitta.
  6. Pelkään koiria. Valitettavasti. Mitä isompi ja tuntemattomampi, sen pahempi. Syynä on varhaisteini-iässä sattunut erittäin ikävä kohtaaminen sekarotuisen Samin kanssa, mistä jäi pysyvät arvet - niin henkiset kuin fyysisetkin. Tosin sen verran täytyy sanoa, että pelko on erityisesti viime vuosien mittaan ollut pikkaisen lientymään päin - kiitos MiesManin & Sambakoneen, joiden kanssa huusholleerasin pari vuotta, ja Myyn & hänen koiriensa, jotka ovat niin hyvin koulutettuja & hyvätapaisia, että jopa minä olen uskaltanut tutustua lähemmin...

    Haastan Mierolaisen, Yökkösen, Sho(e)paholicin, Cherryn, Icen ja Tylsyyden.

    Tämä viimeinen osio oli hiukan hankala... Yritin miettiä, kenelle edellisellä kerralla tämän haasteen tuikkasin ja kenestä bloggaajasta haluaisin tietää enemmän sattuman varaisia asioita...

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Haaste vastaanotettu ja toteutettu. Testailen tuota vuodatuksen ajastusmahdollisuutta, joten vastauspostaus tulee esiin tänään vasta klo 14, jos siis se onnistuu.. :)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos haasteeseen vastaamisesta! :)

Hauska tuo urheiluauto-vertaus! Luulen, että se laulutaito lasketaan eduksi näyttelijän työssä, mutta ei kai se edellytys ole kuitenkaan. Miten olisi joku harrastelijateatteri?

Mä kans pelkäsin pienempänä koiria, mutta pelko meni aikuisiällä ohi. Mutta KISSOJA pelkään arvaamattomuutensa vuoksi! Lupauduin vuosia sitten ruokkimaan erään silloisen ystäväni kissaa ja eka käynnin jälkeen oli delegoitava homma toiselle -se katti ei päästänyt mua pois keittiöstä vaan sähisi kynnyksellä niin, että olin laskea huosuihini...Hitto, että pelkäsin silloin! Hyih!

Loistavaa lauantaita!
Nimim.Nukuin paremmin kuin viikkoon...

Nerikah kirjoitti...

Moro mimmit! :)

Tuolla urheiluauto-vertauksella on monet hauskat irronnut... Mm. tuttavuus Pellavapään kanssa sai kipinän siitä, kun herra sanoi, ettei kuunaan ole kuullut naisen vertaavan itseään autoon, edes urheiluautoon! :)

Kerran minulta kysyttiin, mikäköhän automobilos sportivos minä sitten olisin. Vastasin, että Aston Martin - power, beauty and soul (sanotaan AM:n sivuillakin)... ;)

Mierolainen kirjoitti...

Jeh! Nyt on sitten tehty, vihdoin ja viimein. Olipas vaikeata.