perjantai 14. marraskuuta 2008

Uusi pää & Flamingo calling

Se on sitten työviikko kunniakkaasti takana päin! Aika rauhaisa viikko noin asiakasvirtojen suhteen, ainakin nämä loppuviikon kaksi päivää, jotka olin työpaikalla.

Tänään aamusta minulla oli aika kampaajalle, sillä ehdottomasti minun oli saatava jokin apu alati kasvavaan valkohiuksisuuteeni. Ajanvaraus HS-salonkiin onnistui kätevästi netistä (onnistuu 24/7), mikä käsittääkseni on ainutlaatuista palvelua ainakin meidän paikkakunnallamme, sillä en ole ainakaan ystäviltä / tuttavilta / kylänmiehiltä kuullut toisesta frisööri-salongista, jonne ajan voisi varata muutoin kuin soittamalla tai käymällä paikan päällä. Viisaammat oikaiskoot, mikäli tietoni eivät ole ajantasalla! :)

Olin jo hiukan hahmotellut ajatusta, kuinka pääni korjattaisiin edustuskelpoisempaan kuntoon. Pohjaväri voisi toki olla tummahko kuten ennenkin, mieluusti sittenkin ruskea kastanjan / mahongin / kuparin sävyissä, mutta ei ehkä mikään leiskuva porkkananväri kuitenkaan (vielä). Kyseisten sävyjen ainoa varjopuoli on se, että ne harmaat / valkoiset karvat erottuvat entistä selkeämmin muun kasvuston joukosta. Joten päällispuoli voisi sitten olla raidoitettu jollain vaaleammalla sävyllä.

Ja tähän visiooni kampaajanikin yhtyi. Hän sanoi, ettei päällimmäisten hiusten värjääminen vaaleaksi laajemmalti onnistuisi ilman värinpoisto-operaatiota, ja se taas kuulosti minun korviini hiukka liian rankalta käsittelyltä hiuksille (ja hintavakin sellainen epäilemättä olisi). Joten silmäilin värikarttoja ja annoin kampaajalleni suuntaa, kuinka tumma tai kuinka punertava sävy voisikaan olla.

Hän päätyi tekemään cocktailin, johon tuli puolet mahonkia ja puolet kuparia. Lisäksi päälle laitettiin vaaleita raitoja, ei mitään säännöllisiä raitoja jakauksen molemmin puolin, vaan niitä vaaleita "palkkeja" roiskaistiin sinne-tänne erilevyisinä. Kuulostaa aika hurjalta, mutta lopputulos on todella hyvä! Ja tietenkin otsatukka sekä huonot latvat siistittiin samalla kertaa, vielä en ollut valmis radikaaliin mallin vaihtoon, pitkästä lyhyeksi, vaikka sitä olenkin hautonut jo jonkin aikaa...En valitettavasti ainakaan vielä saa laitetuksi kuvaa uudesta tukastani, katsotaan josko saisin sitä jossain myöhemmässä vaiheessa esiteltyä.

Töissä herätin joltisenkin ihmetystä ja kummastusta, kun ilmeistyinkin uusine väreineni ja tukka valtoimenaan (ilman kireää virkanutturaa) työmaalle. Hyvä etteivät uudeksi työntekijäksi luulleet! Eräskin miespuoleinen kollega luuli minun käyneen hiusten pidennyksessä (kuten yksi neiti taannoin kävi), eikä meinannut niin millään ottaa uskoakseen, että hiusten pidennystä en ole nähnytkään, vaan kaikki tuo noin puoli metriä tukkaa (jos mitataan ihan päänahasta latvaan saakka) on tosiaankin luojan luomaa ja ihan ikiomaa... :)

Rauhaisan iltavuoron jälkeen piti hurutella kotiin ja aloittaa ETYK-kassin = En Tule Yöksi Kotiin -kassin ;) pakkaaminen taas. Tosin tällä kertaa tehtävä oli huomattavasti helpompi kuin viimeksi, sillä ensinnäkin tarvitsen yhden yön reissuun Flamingoon huomattavasti pienemmän vaate- ja tarvikearsenaalin mukaani. Ja toisekseen, olin jo ehtinyt alustavasti suunnitella matkagarderoobini valmiiksi - siis lähinnä huomista iltaa silmällä pitäen. Itse matkavaatteet junaan huomiseksi/sunnuntaiksi saavat luvan olla hiukan arkisempaa linjaa kuin tuo iltavarustus.



Kuvassa ei valitettavasti taida olla värit ihan kohdallaan (ainakin laukun väri on liian oranssi, kun pitäisi olla viininpunainen), mutta en jaksanut alkaa niitä tähän hätään ronklata sen syvällisemmin. Toppi on H&M:n viininpunainen pikkutoppi, jossa on aavistuksen pussimaiset pikkuruiset hihat. Hihat ovat kiinni vain hihansuista muutamalla tikillä ja olalta rinnuksen kautta toiselle olalle ja selkäpuolelle kulkee nauha, joka hiukan rypyttää kaula-aukkoa, ja hihaan jää siis eräänlainen halkio (ei näy kuvassa).

Mustat housut ovat jälleen muutaman vuoden takainen löytö Pietarista (nyt alkaa jo pahasti vaikuttaa siltä, että se on Himoshoppaajan luvattu maa), erittäin edulliseen hintaan. Vyötäröllä kulkee "lakerimainen", kaksirivinen koriste, joten topin helman voi pitää yhtä hyvin housun kauluksen sisä- tai ulkopuolella, riippuen tietenkin siitä, haluaako tuon vyötärökoristeen näkyvän. Mainittakoon vielä sen verran, että housut ovat jotain taikakangasta, sillä ne eivät rypisty juuri lainkaan ja sietävät matkustamista (laukussa siis) ja istumista käsittämättömän hyvin.

Laukkuun ihastuin jossakin Seppälän alennusmyynnissä, ja se oli aivan pakko ostaa. Tuollaiset kainalokassit ovat mielestäni erinomaisen käteviä iltalaukkuja. Sinne mahtuu juurikin kaikki tarpeellinen, ja kassi on ikään kuin suojassa/turvassa kainalossa.


Kaulakoru on myöskin Seppälän alennusmyynnistä, en edes muista, milloin olen sen hommannut. Minulla on kaulakäätyyn sopiva ranneketjukin...

Ja tietenkin pisteenä iin päällä: punaiset korkokengät, joita esittelinkin jo kenkäpostaushaasteessa...

2 kommenttia:

Sirutuuli kirjoitti...

Mie luulin, että Hairstore on ainut paikka, mihin ajan saa netin kautta tilattua. Hyvä tietää, että on muitakin, jos joskus tarvii.

ziriliini kirjoitti...

Railakasta reissua! Nauti ja rentoudu!

Öö... korjaa jos olen väärässä, mutta minun käsitykseni on se, että Venäjä voi hyvin ollakin vielä himoshoppaajan luvattu maa. Ainakin jos jättää ne turistirysäpaikkojen merkki- ja designliikkeet sikseen ja lähtee rohkeasti kiertelemään vähän syrjemmälle.