lauantai 31. tammikuuta 2009

Takinkääntäjä

Täytyy tunnustautua takinkääntäjäksi. Taannoin kaiketi melkein vannoin, etten netin deittipalstoille virtuaalinokkaani työnnä... Vaan kuinkas sitten kävikään! Ajatus nettideittaamisesta jäi jotenkin kaivelemaan pientä sievää päätäni, joten yhtenä kauniina iltana naputtelin profiilini eräälle sivustolle. Verkko on siis viritetty...

Tavoittelin ilmossani omaperäisyyttä ja onnistuin siinä vähintäänkin kohtuullisesti. Kerroin varsin selväsanaisesti, millä konstein minua voi ja kannattaa lähestyä, jos meinaa käännyttää minut vanhanpiian vakaumuksestani: mm. omaperäisyys ja flirttaava huumori on kaiken A ja O.

Haaviin on tähän mennessä tarttunut kourallinen viestejä, joista vain parissa hassussa täyttyvät nuo kriteerit. Olen äimistynyt (siis en viestien määrästä, vaan siitä laadusta)! Loput viesteistä ovat vähintäänkin tylsiä, niissä ei ole mitään koukkua, joka herättäisi ihastusta. Tai edes vihastusta.

No, joku teistä voi olla sitä mieltä, että minun tilanteessani ei ole paljon varaa heittäytyä ronkeliksi. Mutta onko täysin kohtuutonta odottaa, että ensimmäinen yhteydenotto saa hymyn karehtimaan suupielissäni tai edes uteliaisuuteni heräämään?! Sitä ei valitettavasti saavuteta viestillä, joka on sisältää yhden ainokaisen sanan "moikka" höystettynä hymiöllä...

Sama pätee jamppojen omiin profiileihin. En odota mitään virtuoosimaista verbaaliakrobatiaa, mutta jos profiili ei saa minua nauramaan, innostumaan, tuntemaan kihelmöintiä, kiinnostusta, niin eipä laula näppiksenikään viestiä jampalle, valitettavasti.

Edit:
Eikö se kuitenkin ole niin, että siellä deittisaitilla ollaan "markkinoimassa" itseään, tavoitteena saada kontaktia toiseen ihmiseen, huomaa minut! -tyyliin? Eikö silloin olisi syytä panna parastaan, tuoda julki niitä hyviä ominaisuuksia, jotka ihmisestä tekevät tutustumisen arvoisen? Vaikka sitten pelkästään sanan säilän voimin, jos ei kuvaansa halua kaikkien nähtäville laittaa. Kyllähän oikeassakin elämässä ihmiset laittautuvat parhaimpiinsa lähtiessään yöhön tai treffeille, ja tuovat edustavimmat puolensa muutoinkin esiin (ei siis pelkät ulkoiset ominaisuudet).

Voi olla julmaa, mutta ei minua elävässä elämässäkään kiinnosta ihminen, joka ei jätä minkäänlaista vaikutusta, on niin sanotusti hajuton ja väritön, tai joka ei juuri puhua pukahda, lukuunottamatta moi-ilmoja-pitelee-käytkö-täällä-usein -tyyppistä jaarittelua.

No, oli miten oli... Ei kai se muu auta kuin jatkaa kalastelua, ehkäpä sitä vielä jossain vaiheessa tarttuu joku vonkale onkeen! =)

4 kommenttia:

Neiti F. kirjoitti...

Bloggerissa on jokin tökkinyt viime päivinä. Pariin kertaan on jäänyt kommentti vaan tulematta :( Toivotaan parasta että tämä lähtee ja ilmestyy asianmukaisesti...

Olen ihan samaa mieltä, että kyllähän sen deitti-ilmon on tarkoitus kumminkin antaa ko. henkilöstä se ensivaikutelma. Jos profiili on ihan vaan hutaistu, niin turha odottaa mitään sukseeta.

Mistä muistuikin mieleeni, että minähän myös kyhäsin taas pitkästä aikaa itselleni profiilin pari päivää sitten, mutta en ole sen koommin muistanut käydä edes kirjautumassa ja katsomassa, onko mulle siellä viestejä! :) Pitääkin tässä lauantai-illan ratoksi mennä tsekkaamaan tilanne...

Nerikah kirjoitti...

No, minä jo vähän ihmettelinkin, kun olen käynyt kurkkimassa muidenkin blogeja, että kovin on lamaantunutta touhu myös täällä blogistaniassa, kun aika harvakseltaan on tullut postauksia tai niihin postauksiin kommentteja.

Mutta nyt kommenttisi tuli hienosti perille.

Minä olen vähän samoilla linjoilla... "lauantai-illan ratoksi". Siis noin ylipäätään. Jos ei mitään muuta, niin onhan se nettideittaaminen ihan kohtalaista ajanvietettä - kun se kuitenkin ottaa oman aikansa selata mahdollisesti saapuneita viestejä ja seuloa niitä varteenotettavia profiileja. Parhaassa tapauksessahan sieltä löytää juttukaverin, kenties jotain muutakin... :)

Tylsyys kirjoitti...

Mä vannoin joskus että mä en netin deittisivustoille mene kirveelläkään, mutta toisin kävi. Mulla kävi kuitenkin niin, että skeptiset aatokseni kävivät toteen eikä sitä kautta mitään löytynyt.

Monet tosiaan laittoivat niin avuttomia vastauksia että ei tosikaan. Joku "Moi, mitä kuuluu?" ei mun mielestä ihan riitä ekan viestin sisällöksi. Olisin halunnut myös kokea että joku oikeasti kiinnostuu siitä mun ilmoituksesta ja minusta eikä laita vaan jotain standardivastausta tai paria hassua sanaa.

Yhden ainoan tyypin tapasin sitä kautta ja vaikka vaikuttaa kuinka pinnalliselta tahansa, niin en yhtään viehättynyt treffiseurasta koska kaveri oli a) kääpiö ja b) ihmeellinen hörhö. Mäkin olen lyhyt, mutta mies joka on hädintuskin 160 senttiä ei ihan saa viisaria värähtämään...

Nerikah kirjoitti...

Kiva kun poikkesit kylään, Tylsyys! :)

Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi noista vastauksista. Se, että tulee noita ns. standardivastuaksia tai ekoja yhteydenottoja, jättää jotenkin... vaisun vaikutelman. Ihan kuin asialla olisi joku massadeittaaja, joka umpimähkään laukoo viestejä menemään kelle tahansa vastakkaista sukupuolta edustavalle kohteelle. No, voihan siinä olla jotain ikähaarukointia tms. kriteeriä mukana, mutta kyllä sitä odottaisi edes jotain viitettä siitä, miksi juuri minuun otetaan yhteyttä.

Ihan oma lukunsa ovat myös nämä sankarit, jotka näpyttelevät mini-elämäkertansa ekaan viestiin kysymättä yhtä ainutta kysymystä henkilöstä, jolle kirjoittavat. Hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa... Profiilini ei todellakaan ole kaiken kattava katsaus minusta ihmisenä, joten oletan ja odotan, että se herättää niitä lisäkysymyksiä. Ja eikö juuri se kysymysten esittäminen osoita, että on kiinnostunut toisesta?

No, ehkäpä vielä teen oman postauksen nettideittaamisen tähän astisista tuloksista, jahka minulla on paremmin aikaa... :)