perjantai 19. joulukuuta 2008

Lahjakuvaelma


Vaikka h-hetkeen eli jouluaattoon onkin vielä hyvän matkaa aikaa, olen ehtinyt saada muutaman lahjan ystäviltäni... Olen siis mitä ilmeisimmin ollut edes pikkuisen kiltti kuluneen vuoden mittaan! ;)

Myy lahjoi minua varsin osuvasti: sain Kiroileva siili -kahvimukin ja askillisen pussikahvia!

Olen ollut kuluneen syksyn mittaan varsin väsähtänyt, välillä myös töissä. Mutta niin on ollut Myykin. Ja mikäs muukaan syynä on ollut kuin liian vähäinen tai liian heikkolaatuinen uni, joka minun kohdallani on johtunut ihan silkasta erostressistä. Varmasti myös mustan synkeällä, vetisellä syksyllä on osuutta väsähtäneisyyteeni. Myyllä puolestaan on omat syynsä... Kerran naureskelimmekin töissä, että olemme Pirteä ja Tosi Pirteä, vaikka todellisuus oli juurikin päin vastoin. Siksi tämä muki onkin sangen osuva kuvateksteineen. Ja erityisen osuva on kylkiäinen, paketti pussikahvia, jota minun on aivan pakko saada työvuoron alkumetreillä - väsytti tai ei! :)


Käydessämme kyläilemässä Maalarin luona sain Maalarilta pikkuruisen joululahjan, niin saivat muutkin rouvat. Lahja on ainoastaan kooltaa pikkuruinen, vaan ei arvoltaan! Maalari on itse huovuttanut tämän avaimenperän; näin meillä jokaisella rouvalla on Maalarin sydän mukanaan :) (Sydän on karhea ja herttaisella tavalla rujo - ihan kuin oma sydämenikin on vielä toistaiseksi eron jäljiltä)



Kolmas lahjanikin on omatekoinen, sain sen Kokilta: kierrätysmateriaalista tehty ekokauppakassi! Kassissa oli myös pieneen biohajoavaan rasiaan pakattuna järjettömän hyviä pikkuleipiä.

Lahjakassi on pienentänyt edes pikkiriikkisen alati kasvavaa jätteiden määrää, kun se on tehty kahvipusseista, mutta säästää luontoa muutenkin pitkään - ja minun roposiani siinä sivussa :) - kun minun ei enää tarvitse turvautua kaupan muovikasseihin ...tai olla vähän perästä ja uudestaan pesemässä kankaisia ekokauppakassejani! No, en minä niitä kangaskasseja nyt niin taajaan pese, mutta kuitenkin. Joka tapauksessa tämä lahja lämmittää erityisesti pientä, orastavaa "viherpipertäjän" sydäntäni!

2 kommenttia:

ziriliini kirjoitti...

Osuvat lahjat ovat ystäväsi valinneet. Ainakin sen perusteella mitä juttujasi olen lukenut. Tuo siilimuki olisi minullekin ollut oikein oiva... kun ei tuo herääminen ihan ole täälläkään päässäsujunut.

Nerikah kirjoitti...

Huomenta Ziri!

Totta tosiaan, ovat ystävät osanneet valita osuvat lahjat! Olen tosi iloinen ja yllättynyt näistä lahjoista, sillä en odottanut, että minua nyt sen erityisemmin lahjottaisi.

Nyt kun kaivelin tuota omaa keskusyksikköäni, muistini perukoita siis, niin noista biohajoavista rasioista taisi olla jossain Myö Ämmissä tai vastaavassa naistenlehdessä juttuakin syksyn kynnyksellä. Ne ovat Eskimon kartonkisia Bioboxeja. Jutun perusteella niihin voi pakata vaikka salaattia kastikkeineen, eikä kartonki siitä ota itseensä. Käyvät pakastukseen ym. Silmittelepä lähikauppasi tai muiden kauppojen valikoimia, josko näitä löytyisi sieltä teidänkin kulmiltanne! Rasioiden pakkauksessa on varmasti lisäinfoa niiden bio-ominaisuuksista.